Vuođđoláhka sisttisdoallá earret eará mearrádusaid stáhtahámi, olmmošvuoigatvuođaid ja fápmojuohkima birra gaskkal Stuoradikki, ráđđehusa ja duopmostuoluid. Dat lea muhtinlágan šiehtadus gaskkal álbmoga ja sin geat stivrejit, mas álbmotsorjjasmeahttunvuođa prinsihppa lea vuođđun.

 

Stuoradiggi lea riikka alimus álbmotválljejuvvon orgána. Vuođđoláhka cealká ahte lea álbmot gii duođašta fámu, ja ahte sii geat stivrejit, fertejit leat álbmogis válljejuvvon.

 

Vuođđolágas leat odne 121 paragráfa. 1814:is ledje das 110 paragráfa, mas olles 61 paragráfa leat Stuoradikki ja álbmotválljejuvvon áirasiid birra.

 

Leat stuoradiggeáirasat geat ovddidit evttohusa vuođđolága rievdadit, muhto vuođđu evttohussii sáhttá boahtit earáin. Evttohusaid sáhttá ovddidit vuosttaš golmma jagis stuoradiggeáigodagas. Evttohusaid de meannudit vuosttaš, nuppi dahje goalmmát stuoradikkis maŋit áigodagas.

 

Vuođđolága rievdadusat meannuduvvojit bearráigeahččan- ja konstitušuvdnakomiteas ja mearriduvvo Stuoradikkis dievasčoahkkimis. Vuođđolága rievdadusat fertejit mearriduvvot 2/3 eanetloguin, ja 2/3 oassi áirasiin fertejit leat čoahkkimis go mearrádus dahkko. Vuođđolága evttohusat biddjojit ovdan Stuoradiggái dokumeantan (Dokumeanta nr. 12).

 

Vuođđolága rievdadusat álget doaibmat dakkaviđe, maiddái ovdal go leat almmuhuvvon, jus sii fal eai mearrit eará.

 

Guovvamánu 20. beaivvi 2007 váldui parlamentarisma Vuođđoláhkii, vaikko juo lei leamašan árbevierru eanet go 100 jagi, ja ortnet riikarivttiin rievdaduvvui. Golggotmánu 1. beaivvi 2009 rievdaduvvui maid láhkameannudeapmi (juohkin odeldiggái ja láhkadiggái heaittihuvvui).

 

Miessemánu 6. beavvi 2014 mearriduvvui ollislaš gielalaš revišuvdna Vuođđolágas girjedárogillii ja ja dássásaš veršuvdna ođđadárogillii. Giella ja riektačállin Vuođđolágas ovdal, lei várrogas normaliseren mii dahkkui 1903. Čađahuvvui veahážit mielde rievdadusat mas vuođđoláhkarievdadusat hábmejuvvojedje seamma giellahámis go muđui Vuođđoláhka.

 

Soapmásat oaivvildit ahte olles Vuođđolága berre revideret, ii dušše gielalaččat, muhto maiddái politihkalaččat. Earát háliidit doalahit dan eanemusat lági mielde nu go lea. Konservatisma boahtá das go lea ballu ahte olles revišuvdna mielddisbuktá menddo ollu váttis digaštallamiid ja váttisvuođaid šaddat ovtta oaivilii. 

 

Norgga vuosttaš guođđoláhka mearriduvvui Riikačoahkkimis Eidsvollas miessemánu 16. beaivvi 1814:is, ja beaiváduvvui 17. beaivvi 1814:is. Dat lei ođđaáigásaš ja ovddosguvlui geahčči iežas áiggi ektui, lei vižžon inspirašuvnna Amerihká sorjjakeahtesvuođajulggaštusas 1776 ja fránska revolušuvnnas 1789.

 

Deháleamos prinsihpat Vuođđolágas 1814:is ledje:

 

Vuođđoláhka 1814:is čállojuvvui dievdduin geat háliidedje luvvet Norgga dánska oktoráđđenvuogis. Stuorapolitihkka dáhtui eará láhkái, ja Norga bággehalai uniuvdnii Ruoŧain maŋŋil seamma jagi. Vuođđoláhka gal doalahuvvui, muhto rievdaduvvui veaháš vai heive ođđa uniuvdnii Ruoŧain. Deháleamos prinsihpat Vuođđolágas gal doalahuvvojedje, ja šattai vuođđun uniuvdnagomiheapmái 1905 ja ovdánahttimii Norgga demokratiijii.