Fápmojuogadeapmi
Go vuođđoláhka čállojuvvui 1814 giđa, de lei vuođđojurdda fápmojuogadeami birra dehálaš. Ain lei fápmu juogaduvvon, muhto go parlamentarisma vuittii, de rievddai balánsa.
Montesquieu ovdanbukton Émile Bayard bokte: Wikimedia Commons.
Norggas leat mis golbma stáhtalaš famu:
- Stuoradiggi
- Ráđđehus
- Duopmostuolut
Dien golmma stáhtafámuin leat ieš guđet doaimmat. Stuoradiggi mearrida lágaid, juolludemiid ja bearráigeahččan fápmu. Dat mearkkaša ahte Stuoradiggi mearrida Norgga lágaid, juolluda ruđaid stáhtabušeahta bokte ja bearráigeahččá ahte ráđđehus čuovvu Stuoradikki mearrádusaid.
Ráđđehus lea doaimmaheaddji fápmu. Dat mearkkaša ahte ráđđehusas lea ovddasvástádus bidjat doibmii Stuoradikki mearrádusaid. Ráđđehusas lea maid politihkalaš álggahandoaibma ja evttoha áššiid Stuoradiggái. Stuoradiggeáirasat sáhttet maid ovddidit evttohusaid, nu gohčoduvvon áirrasevttohus.
Duopmostuolut leat dubmejeaddji fápmu. Dat dubmejit lágaid vuođul maid Stuoradiggi lea mearridan. Gonagas stáhtaráđis sáhttá árpmihit sin geat leat dubmehallan ráŋggáštussii, muhto muđui ii sáhte Stuoradiggi dahje ráđđehus muhttit mearrádusaid maid duopmostuolut dahket. Duopmostuoluin lea lihká liiba mearridit leat go lágat maid Stuoradiggi lea mearridan, čuvvot Vuođđolága.
Montesquieu ja Norgga vuođđoláhka
Fápmojuohkin gaskkal Stuoradikki, ráđđehusa ja duopmostuoluin lea guovddáš vuođđojurdda Vuođđolágas 1814 rájes. Dehálaš áššečuolbma viisáide 1700-logus lei movt borgáriid sáhttá suodjalit veahkaválddálašvuođa vuostá. Girjjis «Lovenes ånd» (1748) celkkii fránska filosofa Montesquieu iežas čovdosa: Ásahit ortnega nu ahte «fápmu bisseha fámu». Su vuođđojurdaga sáhttá ná dadjat:
- Láhkamearrideaddji/juolludeaddji, doaimmaheaddji ja dubmejeaddji fápmu galgá juogaduvvot gaskkal parlameantta, gonagasa/ráđđehusa ja duopmostuoluid.
- Dat golbma stáhtafámu galget leat sierra ásahusat mat eai seagut guhtet guoimmi bargguide.
- Fápmu galgá balanserejuvvot nu ahte juohke ásahus lea nuppi bearráigeahčči.
Vaikko fápmu lea juogaduvvon Vuođđolágas, de lea ain dohkálaš ollu fápmu gonagasas. Gonagas válljii ieš ráđđehusa ja Stuoradikkis ii lean váldi mearridit movt lea biddjojuvvon oktii. Lassin lei gonagasas váldi maŋidit láhkaáššiid. Áidna fápmogaskaoapmi mii Stuoradikkis lei gonagas ja su ráđđehusa ektui, lei riikkariekti. Riikkariekti lea duopmostuollu mii dubme áššiin mat leat ceggejuvvon ráđđehusa miellahtuid vuostá ráđđehusas, stuoradikkis dahje Alimusrievttis jus leat ráŋggáštahtti dilálašvuođat ámmáhis.
Rievdan fápmobalánsa
Riikkariekti geavahuvvui 1883-84, go Selmer ráđđehus dubmehalai go lei biehttalan bidjat johtui stuoradikkemearrádusa ahte ráđđehusas lei čoahkkinvuoigatvuohta Stuoradikkis. Diekko bokte oaččui parlamentarisma vuosttaš vuoittu Norggas, ja fápmobalánsa rievddai. Stuoradiggi oaččui eanet fámu, go gonagasa fápmu láivuduvvui. Parlamentarisma mearkkaša ahte ráđđehus biddjo čoahkkái dan mielde movt Stuoradiggi lea biddjojuvvon čoahkkái, ja jus ráđđehus galgá sáhttit stivret, de lea sorjavaš das ahte Stuoradikkis lea luohttámuš dasa.
Mii sáhttit oaidnit parlamentarismma vuoitun viiddiduvvon demokratiijii ja dehálaš lávkin ođđaáigásaš álbmotstivremii. Vaikko parlamentarisma láivudii fápmojuohkima vuođđojurdaga, de gusto diet golmma sadjái juohkin ain odne. Dien golmma stáhtafámuin leat ain ieš guhtet doaibma, ja duomostuolut lea sorjjasmeahttumat.
Maŋemus ođasmahttojuvvon: 08.04.2025 13:51