Friddjahápmásaš Gurutbellodaga bellodatjoavku govvejuvvon gaskkal 1913 ja 1915. Govven: Stuoradiggi.
Bellodatjoavkkut
Go 169 áirasa bohtet Stuoradiggái, organiserejit sii bellodatjoavkkuide. Áirasat geat leat válljejuvvon seamma politihkalaš bellodagas, leat oktan bellodatjoavkun, maiddái gohčoduvvon stuoradiggejoavkun.
Stuoradiggeáigodagas 2021-2025 leat čuovvovaš politihkalaš bellodaga ovddastuvvon Stuoradikkis:
- Bargiidbellodat (Bb): 48
- Olgešbellodat (O): 36
- Guovddášbellodat (Gb): 28
- Ovddádusbellodat (FrP): 21
- Sosialisttalaš Gurutbellodat (SG): 13
- Ruoksat (R): 8
- Gurutbellodat (G): 9
- Birasbellodat Ruonát (MDG): 3
- Kristtalaš Álbmotbellodat (KrF): 3
- Pasieantafokus (PF): 1*
Bargu bellodatjoavkkuin
Bellodatjoavkkut jođihuvvojit joavkostivrras. Joavkostivrra jođiheaddji stivrenjoavkkus gohčoduvvo bellodaga parlamentáralaš jođiheaddjin. Joavkostivra dahká politihkalaš mearrádusaid ja heiveha bellodatjoavkku barggu.
Bellodatprográmmain leat bellodagat mearridan oaiviliid ollu politihkalaš gažaldagaide, muhto bellodatprográmma ii fátmmas buot áššiid mat čuožžilit Stuoradikkis. Dan dihte dollet bellodatjoavkkut dássedit čoahkkimiid vai besset čielggadit «bellodaga oaivila» - maid bellodat galgá oaivvildit – áigeguovdilis áššiin Stuoradikkis.
Bellodatčoahkkimat
Bellodatjoavkkuin leat dábálaččat čoahkkin maŋŋelgaskabeaivvi gaskavahku. Joavkkuin digaštallojuvvo ja bidjet taktihka, ja dáppe dohkkehit ovttaskas áirasa politihkalaš lávkkiid. Čoahkkimat bellodatjoavkkuin eai leat almmolaččat.
Čoahkkimis digaštallet dehálaš áššiid, ja áirasat muitalit áššiid sin komiteain. Oaivilat ja šiehtadallanvejolašvuođat áššiin čielggaduvvojit vai miellahtut komiteain sáhttet váldit daid ovdan komiteas. Nie manná digaštallan áššiid birra gaskkal komiteačoahkkimiid ja joavkočoahkkimiid máŋgii geahččalit lea go vejolaš olahit doarjaga bellodaga oaivilii go komitea árvalus geigejuvvo.
Bellodatjoavkkut digaštallet ja dahket oaivila buot dehálaš áššiin maid Stuoradiggi galgá meannudit, vai áirasat sáhttet láhttet eanemus lági mielde oktasaččat. Jus ii leat ovttaoaivilvuohta muhtin áššis, de čielggaduvvo dat ovddalgihtii joavkkus. Unnitlohku ferte dábálaččat vuollánit eanetlogu ektui, ja jienastit nu go eanetlohku lea mearridan go ášši boahtá ovdan Stuoradikkis. Muhto go guoská áššiide main lea mearkkašupmi ovttaskas áirasa válgabiirii, dahje ášši lea oamedovddugažaldat, de ii leat eahpedábálaš ahte áirras ii leat čadnon eanetlohkui nu ahte de sáhttet jienastit nu go háliidit go ášši lea ovdan Stuoradikkis.
Stuoradiggejoavkkuid čállingoddi
Juohke stuoradiggejoavkkus lea sin iežaset čállingoddi Stuoradikkis gii veahkeha áirasiid politihkalaš ja praktihkalaš bargguin. Bargiid lohku joavkočállingottis rievddada joavkku sturrodagain válgaáigodagas.
Joavkkuin lea virgáduvvon jođiheaddji leat ráđđeaddit čadnon dasa. Eanas čállingottit leat juogadan ovddasvástádusa earenoamáš komiteaide ja ovttaskas joavkočálliide ja ráđđeaddiide. Joavkočállingotti doaimmat leat earret eará:
- veahkehit komiteaáššiid meannudeamis
- háhkat materiála ja dieđuid áššemeannudeapmái
- ráhkkanahttit digaštallamiid
- ráhkadit notáhtaid
- gaskkustit oktavuođa olggosguvlui organisašuvnnaiguin, ásahusaiguin ja ovttaskas olbmuiguin
- doaibmat gulahallanolmmožin gaskkal stuoradiggejoavkkuin ja guovddáš bellodagain
Bellodagaid váldodoaimmat
Politihkalaš bellodagat leat guovddáš oassi Norgga demokratiijas. Bellodagat leat ovttastupmi olbmuin geain lea oalle ovttalágan oaidnu ieš guđet politihkalaš gažaldagain. Bellodagat háliidit váikkuhit politihkalaš mearrádusproseassaid suohkaniin, fylkkain ja našuvnnalaš dásis. Ovddastit Stuoradikkis lea dehálaš mihttu bellodagaide našuvnnalaš dásis.
Bellodagain leat máŋga dehálaš doaimma politihkalaš vuogádagas:
- Bellodagat ovddastit politihkalaš berostumiid almmolaš mearridanorgánain.
- Bellodagat leat dehálaččat rekrutteret politihkalaš doaimmaide. Leat bellodagat geat nominerejit evttohusaid válggaidet.
- Bellodagain leat dehálaš doaimmat oaivilhábmemis, dat mearkkaša ahte proseassa mii lea vuođđun ovdánahttit álbmoga oaiviliid ieš guđet servodatáššiin. Bellodagat hábmejit ja gaskkustit valjit politihkalaš guottuid ja oaiviliid.
- Bellodagat movttiidahttet maiddái válljejeddjiid jienastit suohkan- ja stuoradiggeválggain.
Bellodatprográmma ja riikačoahkkin
Bellodagain leat olbmot geain leat oalle ovttalágan oaivilat politihkalaš áššiin. Dattege fertejit bellodaga miellahtut dávjá digaštallat ollu boahtit ovtta oaivilii dan birra maid bellodat galgá oaivvildit ieš guđet áššiin. Diet dáhpáhuvvá earret eará riikačoahkkimis, maid bellodagat dollet giđđat jahkásaččat. Dat maid de loahpalaččat soabadit, čállet sii bellodaga politihkalaš prográmmii.
Bellodatprográmma addá válljejeddjiide vejolašvuođa veardádallat bellodaga oaiviliid ieš guđet servodatsurggiin. Dieinna lágiin sáhttet válljejeaddjit gávdnat dan bellodaga mainna leat eanemus ovtta oaivilis. Leat hárve geat gávdnet bellodaga mii oaivvilda seamma go ieš buot áššiin ja gažaldagain. Loga eanet dan birra makkár bellodaga galgá jienastit.
Bellodatprográmmaid sáhttá buohtastallat šiehtadusain gaskkal bellodaga ja válljejeddjiid. Šiehtadus dadjá ahte bellodat lohpida bargat dihto áššiid ovddas. Muhto man ollu višuvnnain bellodatprográmmas duođas ollašuvvet, vuolgá das man galle jiena bellodat oažžu válggas. Šiehtadus ii leat mihkkege dáhkádusaid ahte olahit mihtu, muhto lohpádus ahte bellodat galgá bargat olahit dihto áššiid. Jus bellodat ovdamearkan oažžu stuora oasi jienain stuoradiggeválggas, de sáhttá oažžut ollu dadjat Stuoradikkis.
Stuoradiggeáirasat galget čájehit oskkáldasvuođa iežaset válljejeddjiide ja iežaset bellodahkii. Sii leat válljejuvvon bellodaga prográmma vuođul, muhto lassin bohtet vuordámušat ovddidit ruovttubáikki ášši. Sihke bellodatdisipliidna ja oskkáldasvuohta báidná áirasiid oaiviliid ja jienasteami.
Bellodagat eai čohkká ovttas stuoradiggesálas
Eanas našuvnnalaščoahkkimiin čohkkájit áirasat seamma bellodagas bálddalagaid. Norggas ii leat nie, vaikko mii dávjá govahallat nie áviissain ja tv:as.
Stuoradiggesálas gal baicca čohkkájit áirasat geográfalaš gullevašvuođa mielde. Dat mearkkaša ahte sii geat gullet seamma válgabiirii, čohkkájit ovttas, maiddái vaikko leat miellahttun ieš guđet politihkalaš bellodagain. Mii dadjat dávjá «fylkabeaŋkkat», dan dihte go okta válgabiire – gitta ođđajagimánu 1. beaivái 2018 – vástidii ovtta fylkka. Ain leat válgabiiret juhkkojuvvon fylkkaid mielde mat ledje ovdal go regiovdnaođasmahttin čađahuvvui.
*Pasieantafokus ii leat registrerejuvvon bellodahkan, muhto organisašuvdna mii ceggii listtu Finnmárkkus. Pasieantafokus ii leat «bellodatjoavku» Stuoradikki čoahkkinortnega mielde, muhto fátmmastuvvo oppalašgova dihte.
Maŋemus ođasmahttojuvvon: 01.04.2025 10:30