Vuođđolága § 49 čuožžu ná: «Álbmot doaimmaha láhkamearrideaddji fámu Stuoradikki bokte […]». Álbmotsorjjasmeahttunvuođa jurdda – ahte buot legitiibma stáhtafápmu vuolgá alddis álbmogis – lea hui dehálaš vuođđoipmárdus Norgga demokratiijas.

 

Norgga politihkalaš vuogádat lea ovddasteaddji demokratiija: Álbmot jienasta njuolggo válggaid bokte, ja áirasat geat válljejuvvojit Stuoradiggái, fylkkadiggái ja suohkanstivrraide, stivrejit álbmoga ovddas.

 

Mis lea Stuoradikkis geográfalaš ovddasteapmi – áirasat válljejuvvojit fylkkain, mat de leat válgabiiret, ja sii maid de biddjojit válgabiiriid mielde stuoradiggesálas. Seammás ovddastit sii ieš guđet bellodagaid. Eanas gal áirasat váldet vuhtii bellodaga politihka, muhto muhtin áššiin, ovdamearkan mat gusket lokaliserengažaldagaide, de sáhttet politihkkárat Stuoradikkis jienastit iežaset oaivila mielde. Dat mearkkaša ahte sii sáhttet jienastit beroškeahttá maid eanetlohku bellodatjoavkkus oaivvilda. Dávjá de váldet sii earenoamážit vuhtii válljejeddjiide iežas válgabiires.

 

Muhtin riikkain, ovdamearkan Sveiccas, dollojit ollu álbmotjienasteamit. Diet lea njuolggodemokratiija vuohki - jienasteamit leat mearrideaddjin, ja álbmot de sáhttá oažžut stuora váikkuhusa eaŋkiláššiin.

Norgga vuođđoláhka ii namut álbmotjienastemiid birra. Leat lihká dollojuvvon guhtta álbmotjienasteami 1905 rájes, muhto diet leat leamašan dušše ráđđeaddin. Buot háviid lea Stuoradiggi dohkkehan bohtosiid, muhto álbmogis ii leat mihkkege dáhkádusaid ahte nu dáhpáhuvvá nuppe háve. Nu guhká go álbmotjienasteamit leat dušše ráddeaddi jienasteamit, de válljejit stuoradiggeáirasat ieža dáhttot go sii čuovvut álbmoga ráđi.

 

Odne leat buot Norgga borgáriin geat leat deavdán 18 jagi, dahje devdet 18 jagi válgajagi, jienastavuoigatvuohta. 1814:is ii lean ovttadássásaš jienastanvuoigatvuohta. Vaikko álbmotsorjjasmeahttunvuođa jurdda lei guovddážis go Vuođđolága čálle, de lei definišuvdna mii «álbmot» lei, oalle gárži. Oanehaččat daddjojuvvon de ledje golbma joavkku dievdoolbmuin geat ožžo jienastanvuoigatvuođa: Ámmátolbmot, boanddat ja gávpotborgárat. Jienastanahki leai 25 jagi.

 

Álbmotsorjjasmeahttunvuođa jurdda lea vuosttažettiin čadnojuvvon Rousseau:ii ja su girjái servodat servodatšiehtadusa birra («Contrat social») mii bođii 1762, muhto váldojurdda lei juo biddjojuvvon ovdan John Locke:s 1690. Goappašat filosofat govahalaiga ahte lei leamašan moivvas «luonddudilli», servodat mas ii leat láhka ja riekti, ovdal go ráhkaduvvui juoga lágan ortnet servvodat. Buot indiviiddat ledje de álgoálggus friddja ja ovtta láganat, ja sii soabadedje ráhkadit stáhta go ráhkadedje «servodatšiehtadusa» vuođđun doaimmahit buot stáhtalaš fámu.

 

Jurdda ahte fápmu galggai leat álbmogis, lei vuostálaga fyrstasorjjasmeattunvuhtii – ahte fyrsta lei ožžon fámu Ipmilis okto, ja lei ovddasvástideaddjin Ipmila ovdii.

 

Gitta vuosttaš jienastanvuoigatvuođa viiddideapmái 1884, de lei 7,5 proseantta álbmogis jienastanvuoigatvuohta. Diet orru leamen unnán, muhto go buohtastahttá eará eurohpalaš riikkaiguin dan áiggi, de lei Norga hui demokráhtalaš.

 

Bargit ja nissonat ledje guokte joavkku geat rahče jienastanvuoigatvuođa oažžut, muhto dat ii lean álkis bargu – sis han ii lean vejolaš ovddidit iežaset áššiid Stuoradikkis. Sii goit ge barge iežaset áššiin olggobealde fápmoválddi, ja sii ledje maid sorjavaččat das ahte ožžo doarjaga sis geain juo ledje politihkalaš vuoigatvuođat.

 

Gurutbellodat ja Bargiidbellodat leigga bellodagat geat ražaiga dábálaš jienastanvuoigatvuođa dievdduide – ja maŋŋil maiddái nissoniidda – ja Olgešbellodat vuosttildii. Olgešbellodaga vuođušteapmi lei earret eará ekonomiija ektui. Bellodat oaivvildii ahte go unnitlohku (riggámusat) ledje sii geat mákse eanemus vearu, de ii lean riekta ahte eanetlohku galggai mearridit man ollu vearu galggai. Ledje maid máŋggas geat oaivvildedje ahte bargiin ja nissoniin ii lean doarvái máhttu oassálastit válggain; sii dušše sáhtte čuvvot dovdduid ja gamuid dan sadjái go jierpmi.

 

Bargiid olis fievrridedje rahčamiid dassážii go ožžo oassevuoittu 1884, go riggámus bargit ožžo jienastanvuoigatvuođa vissis sisaboahtoeavttuid vuođul. 1898 de ožžo buot dievddut boarráseappot go 25 jagi jienastanvuoigatvuođa.

 

Nissoniidda biste rahčamat veaháš guhkit. Nissonat geain lei vissis sisaboahtu mas mákse vearu, dahje ledje náitalan dievdduin geas lei diekkár sisaboahtu, ožžo jienastanvuoigatvuođa 1907. Diet guoskkai sullii beallái buot nissoniin geat ledje boarráseappot go 25 jagi. 1913 de ožžo buot nissonat boarráseappot go 25 jagi jienastanvuoigatvuođa. Eurohpalaš oktavuođas de attii Norga bargiide ja nissoniidda jienastanvuoigatvuođa oalle árrat. Liechtensteinas ferteje nissonat vuordit gitta 1984 rádjái ovdal go ožžo seamma vuoigatvuođaid.

 

Jienastanvuoigatvuođaahki vuoliduvvui

Stuoradiggi lea máŋgii digaštallan ahte galgá go jienastanvuoigatvuođaahki vuoliduvvot 16 jahkásaččaide, sihke stuoradikkeválggain ja báikkálašválggain, muhto vuođđolágaevttohusat dien birra eai leat mearriduvvon.

 

Suohkanstivraválggain ja fylkadiggeválggain 2011, de čađahuvvui geahččalanortnet mas 16- ja 17-jahkásaččat muhtin suohkaniin besse jienastit.

 

Ovdal lei vejolaš massit jienastanvuoigatvuođa, dat lei mearriduvvon Vuođđolágas §53. Diet váldui eret geassemánu 2022. Lei hui hárve ahte oktage dubmehalai massit jienastanvuoigatvuođa. Don sáhttet massit jienastanvuoigatvuođa vearrodaguid ovddas nu go riikabehtolašvuođa ovddas, geahččalit gomihit stáhta ja lobihisvuođat válggaid olis. Lei maid vejolaš massit jienastusvuoigatvuođa jus dubmehalai vearredagu ovddas.